Perinne ja tulevaisuus
Arkkitehtuurin laitos on Suomen kolmesta arkkitehtikoulusta vanhin ja kansainvälisestikin poikkeuksellisen perinteikäs. Kun varsinainen arkkitehtikoulutus Suomessa aloitettiin vuonna 1872, se sijoitettiin Polyteknillisen koulun osaksi ja näin myös osaksi sitä eurooppalaista koulutusperinnettä, jossa arkkitehtuuri on osa teknillisiä tieteitä; toinen valtalinjahan on liittänyt arkkitehtikoulutuksen taideakatemioiden yhteyteen.
Arkkitehtuurin laitoksella on alusta alkaen ollut oma asema itsenäisenä osastona. Yli 90 vuoden ajan opiskelu tapahtui Helsingin keskustassa, ensin Aleksanterinkadulla, sitten Hietalahdentorin varrella Polyteekissa vuodesta 1877. Kun Alvar Aallon suunnittelema TKK:n uusi päärakennus valmistui Otaniemen kampusalueelle vuonna 1964, muutti arkkitehtiosasto tähän rakennukseen omaan erityiseen siipeensä.
Suomalaisen arkkitehtuuriopetuksen peruspiirteenä on alusta lähtien ollut kiinteä yhteys ammattikäytäntöön ja yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Akateemisen opiskelun yhdistäminen käytännön työhön arkkitehtitoimistoissa on perinne, joka on taannut valmistuvien arkkitehtien korkean ammattitaidon. Tämän seurauksena on kuitenkin ollut opiskeluajan venyminen sekä teoreettisen, kokeilevan ja utooppisen työskentelytradition vähäisyys. Viime vuosina erilainen workshop-tyyppinen työskentely on kuitenkin lisääntynyt ja osaston monipuoliset taideopetus- ja työpajatilat ovat vahvistaneet arkkitehtuurin ja kuvataiteiden vuorovaikutusta. Koulussa on myös lisääntyvästi kiinnostusta arkkitehtuuri-ilmiöiden teoreettiseen pohdintaan.
Arkkitehtuurin laitoksen pääopettajiksi on perinteisesti kiinnitetty aktiivisesti ammatissa toimivia, alallaan johtavia arkkitehteja, mikä on osaltaan ylläpitänyt yhteiskunnallisesti ja ammatillisesti realistista ja vastuullista ilmapiiriä.
1960- ja 1970-lukujen vaihteessa toteutettu opintouudistus lisäsi opiskelun avoimuutta ja valinnaisuutta, mikä johti kuitenkin opintojärjestelmän hajanaisuuteen. Nykyinen opetusohjelma kiinteyttää opiskelun siten, että kandidaattivaiheessa monet aineet ovat kaikille yhteisiä, kun taas maisteritason opinnoissa voi suuntautua haluamalleen alueelle. Opetusohjelman tavoitteena on antaa kaikille koulusta valmistuville laaja näkemys arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin työkentästä.
Suomessa arkkitehtuurin alalla on vahva kansainvälisen vuorovaikutuksen perinne. Arkkitehtuurin laitoksen International Architecture Program muodostaa oman kokonaisuutensa osaston opetustoiminnassa ja osastolla opiskelee tätä nykyä vuosittain viitisenkymmentä ulkomaalaista erilaisten vaihto-ohjelmien puitteissa sekä maksavina vieraina. Osastolta lähdetään myös vastavuoroisesti vaihto-opiskelijaksi.
Arkkitehtuurin laitoksen tavoitteena on nousta Euroopan johtavien arkkitehtikoulujen joukkoon. Suomen kansainvälisesti tunnustettu asema arkkitehtuurimaana sekä ammatin ja koulutuksen pitkä ja kunniakas perinne antavat hyvän lähtökohdan tämän tavoitteen saavuttamiselle.