Väitös arkkitehtuurin alalta: Arkkitehti Matti Kuittinen

Tutkimus selvittää hiilijalanjälkeä humanitaarisessa rakentamisessa. Miten paljon CO2-päästöjä syntyy ja miten päästöjä voisi hillitä?

Arkkitehti Matti Kuittinen esittää tarkastettavaksi väitöskirjansa Carbon footprinting in humanitarian construction. What are the CO2 emissions and how to mitigate them? maanantaina 30.5. klo 13.

Vastaväittäjänä toimii professori Aoife Houlihan Wiberg, Department of Architectural Design, History and Technology, Faculty of Architecture and Fine Art, NTNU. Kustoksena toimii professori Tomi Kotnik.
 

TIIVISTELMÄ
Ilmastonmuutoksesta on tullut humanitaaristen katastrofien ja pakolaisuuden keskeinen taustasyy. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat globaaleja, mutta kehittyvien maiden kaupungit kaikkein haavoittuvaisimpia niille. Vaikka rakennetun ympäristön osuus kasvihuonekaasupäästöistä on noin 30%, ei humanitaarisen rakentamisen ympäristövaikutuksia ole juuri tutkittu. Suosituksia pakolaisleirien tai jälleenrakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen on hyvin vaikea löytää.

Väitöskirjassa esitellään rakennusten hiilijalanjälkilaskennan laskentaan kehitettyjä yksinkertaisia menetelmiä sekä niiden kehitystarpeita. Menetelmiä on sovellettu sarjassa tapaustutkimuksia, jotka paljastavat eri maihin rakennettujen väliaikaisten asuntojen ja jälleenrakennushankkeiden hiilijalanjäljen ja primäärienergian tarpeen. Työssä esitetään uusia menetelmiä rakennusten hiilijalanjäljen enimmäistasojen asettamiseen sekä hiilijalanjäljen, energiatehokkuuden ja rakennuskustannusten yhteisvertailuun. Tulosten pohjalta on koottu käytännöllisiä suosituksia sekä vähähiilisen humanitaarisen rakentamisen malli, jota havainnollistetaan esimerkillä Syyrian pakolaisleireistä ja jälleenrakentamisesta.
 

Humanitaarisen rakentamisen hiilijalanjälki näyttää olevan hyvin materiaalisidonnaista. Biopohjaiset rakennusmateriaalit johtavat alhaisiin kasvihuonekaasupäästöihin. Lisäksi kylmille alueille rakennettavien väliaikaisten asuntojen energiatehokkuuteen kannattaa panostaa, etenkin jos katastrofi on vaurioittanut myös alueen energiainfrastruktuuria.

Tutkimuksen perusteella ympäristövastuullisuutta suositellaan otettavaksi mukaan humanitaarisen alan keskeisiin laatustandardeihin. Ympäristöystävällisen elämän tulisi olla ihmisoikeus.

TERVETULOA!