Väitös arkkitehtuurin alalta: arkkitehti, KuM Marianna Heikinheimo

Arkkitehtuurin ja teknologian suhdetta valottava tutkimus tarkastelee erityisesti Alvar Aallon Paimion parantolaa.

Väitös arkkitehtuurin alalta: arkkitehti, KuM Marianna Heikinheimo

Architecture and Technology: Alvar Aalto’s Paimio Sanatorium

29.01.2016 / 12:00

E-luentosali, Otakaari 1, 02150, Espoo, FI

Väitöskirja tarkastetaan perjantaina 29.1.2016 Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella.

Vastaväittäjänä toimii Dr Antonello Alici, Università Politecnica delle Marche.
Kustoksena on professori Kimmo Lapintie Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, arkkitehtuurin laitos.

Tilaisuuden kieli on englanti.
 

Arkkitehti, kuvataiteen maisteri Marianna Heikinheimon arkkitehtuurin historian alaan kuuluva väitöskirja Architecture and Technology: Alvar Aalto’s Paimio Sanatorium tarkastelee arkkitehtuurin ja teknologian suhdetta suomalaisen mestariarkkitehdin Alvar Aallon suunnittelemassa Paimion parantolassa (1928–1933). Parantolaa pidetään Aallon uran käännekohtana ja yhtenä maailmansotien välisen modernismin kansainvälisesti keskeisimpänä teoksena. Eurooppalainen arkkitehtuuri koki tuolloin valtavan ideologisen muutoksen pyrkiessään vastaamaan yhä nopeammin teollistuvan ja kaupungistuvan yhteiskunnan haasteisiin. Aalto tuli kosketuksiin avantgardisti-arkkitehtien kanssa Congrès internationaux d’architecture moderne –järjestön piirissä vuodesta 1929 alkaen. Hän pyrki Paimion parantolassa, siihenastisen uransa haastavimmassa työssä soveltamaan uutta näkemystään arkkitehtuurista.

Tutkimuskysymykseksi muodostui, miten Aalto onnistui sovittamaan yhteen kansainvälisen ideologian ja paikallisen rakentamisen kulttuurin lamasta kärsivässä maassa, jonka rakennusteollisuuden teollistumisen aste oli verrattain vähäinen. Erityisen huomion kohteena tutkimuksessa ovat ajankohdan uudet ratkaisut, kuten lämmitys-, ilmanvaihto-, viemäröinti- ja sähköjärjestelmät: ketkä osasivat soveltaa niitä ja mitkä olivat kriittisiä kysymyksiä niihin liittyvien ratkaisujen muotoutumisessa; olivatko järjestelmät niin valmiita, että niitä oli mahdollista soveltaa sellaisenaan vai osallistuivatko hankkeen arkkitehti ja muut toimijat niiden kehittämiseen; onko taloteknilliset järjestelmät luontevaa ymmärtää osaksi Aallon arkkitehtuurin tektonista ratkaisua vastaavalla tavalla kuin parantolan tunnettu betonirunko?

TERVETULOA!